Historia
Hangon Länsisatama perustettiin vuonna 1873. Se on Suomen eteläisin satama,
ja sijaintinsa sekä lauhan meri-ilmastonsa ansiosta maamme ensimmäinen
talvisatama, ja vuosikymmeniä ainoa, joka oli avoinna ympäri vuoden.
Silloin, kuten nytkin lyhin merimatka Keski-Eurooppaan oli suuri
kilpailuetu.
Rautatie ja oma asema Hankoon saatiin samaisena vuonna 1873 ja näiden
kahden, sataman ja aseman ympärille perustettiin Hangon kaupunki vuonna
1874.
Hankoniemi on osa jääkaudella muodostunutta Salpausselän harjua, pitkä,
kapea niemi, joka kurkottaa Itämerelle. Koko Hangon historia kietoutuu
mereen. Ensimmäisen kerran Hanko mainitaan Tanskan kuningas Valdemar II
Sejrin reittikuvauksessa 1200-luvulta, satamapaikkana nimeltä Hangethe.
Ikivanha suomenkielinen nimitys Hankoniemelle on Kumionpää, hylkeen pää.
Purjelaivojen aikakaudesta ja merenkulun perinteistä kertovat Tulliniemen
edustalla sijaitsevan Hauensuolen kallioihin 1500-luvulta lähtien
kaiverretut noin 650 kuvaa, kirjoitusta ja aatelisvaakunaa. Kaiverrukset
syntyivät niinä pitkinä päivinä, jolloin saarten suojassa odotettiin
suotuisia tuulia seuraaville merimatkoille. Hankoniemen edustalla on käyty
myös monia tunnettuja meritaisteluita.
Vuosina 1880-1930 yli 250 000 siirtolaista lähti Hangon sataman kautta
Englantiin, ja sieltä edelleen Amerikkaan, Kanadaan ja Australiaan.
Siirtolaislaivoilla kuljetettiin myös voita, siitä muistuttaa edelleen
Voimakasiini, jossa satamakonttorikin sijaitsee. Matkustajaliikennettä
satamasta oli 1870-luvulta toiseen maailmansotaan asti ja jonkun verran sen
jälkeenkin.
Kun Hangosta tuli voiviennin tärkein satama, voinviejät halusivat, että
Länsisatamaan saataisiin ajanmukainen voimakasiini. Uusi voimakasiin
rakennettiin Korkeasaarelle vuosina 1907-1909.Suunnittelija oli arkkitehti,
professori Gustaf Nyström ja makasiinin rakensi kaupunki. Rakennus on
verhottu squared rubble graniittimuurauksella. Hangon voimakasiini on
Suomen ensimmäinen rakennus, jossa käytettiin ennalta valmistettuja
betonielementtejä. Jäähdytys- ja lämmityslaitteet toimitti ja asensi
Aktiebolaget Högfors Bruk ja Wattolan Puuhiomo sekä Aktiebolaget Atlas
Kööpenhaminasta.
Voimakasiinin pinta-ala on 3900 m2. Kun voimakasiini rakennettiin,
laskettiin siellä käsiteltävän 400 000 kg voita. Kun Valio siirsi voiviennin
Turkuun vuonna 1932, käytettiin makasiinia emmentaljuuston varastona
vuoteen 1990 saakka, jolloin makasiini suljettiin. Vuonna 1994 aloitettiin
rakennuksen korjaaminen.
Hanko oli sijaintinsa vuoksi tapahtumien keskipisteessä ensimmäisen
maailmansodan aikana, vuosina 1914-1918 Hangon satama toimi sotasatamana.
Toisen maailmansodan aikana, alkuvuodesta 1940 Hankoniemi vuokrattiin
Neuvostoliitolle merisotilastukikohdaksi talvisodan rauhanehtoja
noudattaen. Vuokra-aika oli 30 vuotta, mutta jatkosodan jälkeen joulukuussa
1941 hankolaiset pääsivät palaamaan kotikaupunkiinsa sitä
jälleenrakentamaan.
Viime vuosikymmeninä Hanko oli pitkään tunnettu nimenomaan
autokuljetuksista, vaikka rinnalla kasvoivatkin myös paperinvienti,
kumipyörä- ja konttiliikenne. Parhaimmillaan Hangon kautta kulki jopa
puolimiljoona autoa vuodessa, lähinnä Venäjälle.
Ulkosatama avattiin liikenteelle vuonna 1924, kun jo 1860-luvulta asti oli
suunniteltu satamaa Tulliniemeen.
Luonnonkauniista Koverharin merenpoukamasta erilaisissa kirjoitusasuissa
löytyy merkintöjä historiankirjoituksista jo 1400-luvulta lähtien.
Koverharin teollisuusalueen syväsatama ja noin 500 hehtaaria maa-alueita
Hangon Lappohjassa siirtyivät vuonna 2012 konkurssiin menneen terästehtaan
jälkeen Hangon Kaupungille ja Hangon Satama Oy:lle. Kauppakirja
allekirjoitettiin joulussa 2014. Koverhariin johtaa myös rautatie. Uusi
satama palvelee muun muassa irtolastiasiakkaita, sillä irtolastia kaupungin
keskustassa sijaitseva Länsisatama ei ole voinut vastaanottaa.