Historia

Hangon Länsisatama perustettiin vuonna 1873. Se on Suomen eteläisin satama, ja sijaintinsa sekä lauhan meri-ilmastonsa ansiosta maamme ensimmäinen
talvisatama, ja vuosikymmeniä ainoa, joka oli avoinna ympäri vuoden. Silloin, kuten nytkin lyhin merimatka Keski-Eurooppaan oli suuri kilpailuetu.

Rautatie ja oma asema Hankoon saatiin samaisena vuonna 1873 ja näiden kahden, sataman ja aseman ympärille perustettiin Hangon kaupunki vuonna 1874.

Hankoniemi on osa jääkaudella muodostunutta Salpausselän harjua, pitkä, kapea niemi, joka kurkottaa Itämerelle. Koko Hangon historia kietoutuu mereen.
Ensimmäisen kerran Hanko mainitaan Tanskan kuningas Valdemar II Sejrin reittikuvauksessa 1200-luvulta, satamapaikkana nimeltä Hangethe.
Ikivanha suomenkielinen nimitys Hankoniemelle on Kumionpää, hylkeen pää. Purjelaivojen aikakaudesta ja merenkulun perinteistä kertovat Tulliniemen
edustalla sijaitsevan Hauensuolen kallioihin 1500-luvulta lähtien kaiverretut noin 650 kuvaa, kirjoitusta ja aatelisvaakunaa. Kaiverrukset syntyivät niinä pitkinä päivinä,
jolloin saarten suojassa odotettiin suotuisia tuulia seuraaville merimatkoille. Hankoniemen edustalla on käyty myös monia tunnettuja meritaisteluita.

Vuosina 1880-1930 yli 250 000 siirtolaista lähti Hangon sataman kautta Englantiin, ja sieltä edelleen Amerikkaan, Kanadaan ja Australiaan.
Siirtolaislaivoilla kuljetettiin myös voita, siitä muistuttaa edelleen Voimakasiini, jossa satamakonttorikin sijaitsee. Matkustajaliikennettä satamasta oli 1870-luvulta toiseen maailmansotaan asti ja jonkun verran sen jälkeenkin.

Kun Hangosta tuli voiviennin tärkein satama, voinviejät halusivat, että Länsisatamaan saataisiin ajanmukainen voimakasiini. Uusi voimakasiini
rakennettiin Korkeasaarelle vuosina 1907-1909.Suunnittelija oli arkkitehti, professori Gustaf Nyström ja makasiinin rakensi kaupunki. Rakennus on
verhottu squared rubble graniittimuurauksella. Hangon voimakasiini on Suomen ensimmäinen rakennus, jossa käytettiin ennalta valmistettuja
betonielementtejä. Jäähdytys- ja lämmityslaitteet toimitti ja asensi Aktiebolaget Högfors Bruk ja Wattolan Puuhiomo sekä Aktiebolaget Atlas
Kööpenhaminasta. Voimakasiinin pinta-ala on 3900 m2. Kun voimakasiini rakennettiin, laskettiin siellä käsiteltävän 400 000 kg voita.
Kun Valio siirsi voiviennin Turkuun vuonna 1932, käytettiin makasiinia emmentaljuuston varastona vuoteen 1990 saakka, jolloin makasiini suljettiin.
Vuonna 1994 aloitettiin rakennuksen korjaaminen.

Hanko oli sijaintinsa vuoksi tapahtumien keskipisteessä ensimmäisen maailmansodan aikana, vuosina 1914-1918 Hangon satama toimi sotasatamana.
Toisen maailmansodan aikana, alkuvuodesta 1940 Hankoniemi vuokrattiin Neuvostoliitolle merisotilastukikohdaksi talvisodan rauhanehtoja
noudattaen. Vuokra-aika oli 30 vuotta, mutta jatkosodan jälkeen joulukuussa 1941 hankolaiset pääsivät palaamaan kotikaupunkiinsa sitä
jälleenrakentamaan.

Viime vuosikymmeninä Hanko oli pitkään tunnettu nimenomaan autokuljetuksista, vaikka rinnalla kasvoivatkin myös paperinvienti, kumipyörä- ja konttiliikenne.
Parhaimmillaan Hangon kautta kulki jopa puolimiljoona autoa vuodessa, lähinnä Venäjälle.
Ulkosatama avattiin liikenteelle vuonna 1924, kun jo 1860-luvulta asti oli suunniteltu satamaa Tulliniemeen.

Luonnonkauniista Koverharin merenpoukamasta erilaisissa kirjoitusasuissa löytyy merkintöjä historiankirjoituksista jo 1400-luvulta lähtien.
Koverharin teollisuusalueen syväsatama ja noin 500 hehtaaria maa-alueita Hangon Lappohjassa siirtyivät vuonna 2012 konkurssiin menneen terästehtaan
jälkeen Hangon Kaupungille ja Hangon Satama Oy:lle. Kauppakirja allekirjoitettiin joulussa 2014. Koverhariin johtaa myös rautatie.
Uusi satama palvelee muun muassa irtolastiasiakkaita, sillä irtolastia kaupungin keskustassa sijaitseva Länsisatama ei ole voinut vastaanottaa.