Hangon satamaa on kehitetty voimakkaasti viime vuosina. Kehitystyön tulokset näkyvät toiminnan kasvuna. Satamaoperaattori Rauanheimo Oy aloitti lokakuun aikana transitoliikenteen Hangon Koverharin sataman kautta.

– Vuosi 2019 on ollut erittäin vahvan kasvun vuosi. Tavaraliikenne on tällä hetkellä noin 34 prosentin kasvussa. Suurin syy siihen on ollut Koverharin satamasta toteutettu Nord Stream 2 -kaasuputkiprojekti, joka päättyi kesän aikana, Hangon Satama Oy:n toimitusjohtaja Anders Ahlvik kertoo.

Myös liikenne Hangon Länsi- ja Ulkosatamassa on kehittynyt positiivisesti.

Uutta liikennettä Koverharissa

Koverharin sataman kehittäminen on hyvässä vauhdissa. Juuri valmistuneen perusparannuksen aikana satama-allasta on syvennetty, on rakennettu uusi 250 metrin pituinen laituri sekä uusi ratapiha. Lisäksi on rakennettu täysin uusia satamakenttiä ja perusparannettu vanhoja.

Koverharissa alkoi lokakuussa transitoliikenne Venäjältä, josta kuljetetaan tavaraa Koverharin sataman kautta kauas maailmanmarkkinoille. Tavaramäärä, joka satamassa säännöllisesti jatkossa liikkuu, on alussa noin 1,5 miljoonaa tonnia vuositasolla.

Myös junaliikenteen merkitys on keskeinen. Venäjältä tuleva liikenne on puhtaasti pelkkää raideliikennettä.

– Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että maan uusi hallitus on päättänyt panostaa Hanko-Hyvinkää-radan sähköistämiseen. Valtion ensi vuoden budjetissa on varaus sähköistää rata 62 miljoonalla eurolla.

Noin 140 kilometrin rataosuuden sähköistämisprojekti on monivuotinen. Projektin on määrä alkaa ensi vuoden aikana. Koverharin satamalle tämä tarkoittaa merkittäviä kasvumahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Suomen eteläisimmästä satamasta on nopeat yhteydet Keski-Eurooppaan, kaikkialle Suomeen ja Venäjälle.

– Hangon satama on Suomen suurin autosatama, toiseksi suurin kumipyöräliikennesatama, erittäin merkittävä metsäteollisuustuotteiden vientisatama ja maan neljänneksi suurin konttisatama. Autojen maahantuonnista osuutemme on noin 80 prosenttia. Hangon kautta maahan tulee 100 000 uutta autoa vuodessa.

Ahlvikin mukaan nykyään eniten kasvaa kumipyöräliikenne, eli tuonti ja vienti. Sataman porttien kautta ajaa noin tuhat rekkaa vuorokaudessa, ja se toimiikin tehokkaasti ympäri vuorokauden 365 päivää vuodessa.

– Kaupallisista satamista Hangon satama on volyymiltään viidenneksi suurin. Merkittävin linjaliikenne on Saksaan, Lybeckin ja Rostockin satamiin, jonka kautta tavara kulkee lopulliseen määränpäähänsä. Lisäksi liikennettä on muun muassa Puolaan, Viroon ja Pohjanmeren satamiin.

Investointeja tulevaisuuteen

Hangon Satama on viimeisen neljän vuoden aikana investoinut kaikkiaan noin 25 miljoonaa euroa satamaan.

– Suomen suurimpaan autosatamaan, eli Hangon Ulkosatamaan, on investoitu noin 7 miljoonaa euroa. Kumipyöräliikenteen käyttämän Länsisataman laajennus on valmistumassa. Sen arvo on noin 8 miljoonaa euroa, ja laajennusta varten on saatu EU-investointitukea. Kyseessä oli Merten moottoritie -yhteistyöhanke Rostockin sataman ja Finnlinesin kanssa. Lisäksi Koverharin satamaan on sijoitettu noin 10 miljoonaa euroa.

Ahlvik on luottavainen tulevaisuuden suhteen, vaikka maailmantalous näyttääkin nyt saavuttaneen huippunsa.

– Suhdanteisiin on mahdotonta itse vaikuttaa, sillä toiminta riippuu ulkomaankaupasta. Se, mitä meidän kauttamme kulkee, on leikkaus siitä, mitä Suomi tuottaa ja mitä kuluttajat käyttävät ja ostavat kaupasta.